Viimeisimmässä Parnassossa on Karri Kokon komea juttu Jyväskylän runomeiningeistä. Tämän paremmin tätä nykyistä tapahtumista on vaikea tavoittaa.

Toki monia tärkeitä ihmisiä ja tahoja jää myös mainitsematta, mutta siltä ei tietenkään voi välttyä. Eikä kaikkien asioiden luetteleminen olisi tehnyt jutusta parempaa. Iso osa Jyväskylän henkeä on Antikvariaatti Lukuhetkessä, innokkaasti Kirjailijatalolla käyvät kirjallisuuden opiskelijat ovat tärkeä osa yleistä ilmapiiriä ja ylä- ja alakaupungin ero on jotakin, mikä tekee keskustan boheemista yläkaupungista aivan kuin oman maailmansa, josta vastentahtoisesti poistuessaan saapuu muutamalla askeleella ihan tavallisten ihmisten pariin (onneksi alakaupungin kauppakeskuksia jakava Kompassi on yleensä täynnä ihania, värikkäitä ernuja, skeittareita, punkkareita ja hevareita, joten täyteen harmauteen sielläkään ei tarvitse vajota). Atena Kustannus Nikolainkulmassa, vaikkei olekaan mitenkään kiinteässä yhteydessä kaupungin runopiireihin, on kuitenkin tärkeä harjoittelupaikka monelle opiskelijalle.

Mutta, kuten artikkelista käy ilmikin, yliopisto-Vakiopaine-Kirjailijatalo ei ole Jyväskylän ainoa merkittävä kolmio, vaan kaikki muodostuu lukuisista päällekkäisistä, Daavidin tähden kaltaisista kuvioista. Ihmisillä on toisiinsa erilaisia kontakteja eikä kukaan ole täysin perillä siitä, mitä itse kukin on tekemässä. Tässä näkyy mukavasti se Jyväskylän yleinen hyvä puoli: kaupunki ei ole liian pieni, muttei liian suurikaan. Klisee, mutta niin totta kuten kliseet usein.

Omasta osuudestani jutussa täytyy mainita pari asiaa. Ensinnäkin kuvassa näytän joltain liskolta, mikä toivottavasti ei ole asian laita normaalisti. Toiseksi, voi olla liioiteltua sanoa, että vastaan monista tapahtumista Kirjailijatalolla, mutta ainakin olen todella monessa mukana. Yhtä hyvin Keski-Suomen Kirjailijat ry:n johtokunnasta olisi voinut mainita vaikka sarjakuvataiteilija-kirjoittajaohjaaja Panu Hämeenahon ja runoilija Vesa Lahden, jotka ovat tehneet näitä vapaaehtoishommia paljon minua pidempään. Keskeinen nuori runoilija on myös Riikka Palander.

Jutussa myös mainitaan, että minulta odottaa julkaisemista neljä käsikirjoitusta. Tämä on totta, mutta ei ole varmaa, että neljä julkaistaan. Luultavasti syksyllä julkaistaan kuitenkin ainakin yksi.

On mukavaa, että jutussa korostuu Harryn ja Kristianin merkitys, se nimittäin on valtava, mikä lienee sanomattakin selvää. Tuntui että Kirjailijatalon tunnelmasta leikattiin puolet pois, kun he muuttivat pois sieltä. Onneksi talon alakertaan ollaan tekemässä pysyvää salonkia, jossa runoilijat ja muut kiinnostuneet voivat käydä tapaamassa toisiaan samaan tapaan kuin Harryn ja Kristianin luona talolla poikettiin.

Kirjoitin tästä Jyväskylän kirjallisesta pöhinästä jo vajaa vuosi sitten ja sen jälkeen on tapahtunut pelkkää hyvää. Mikäli saamme Kirjailijatalon pysymään toiminnassa siinä muodossa kuin se on, ei Jyväskylän kirjoittajilla pitäisi olla mitään hätää. Kirjojakin on tulossa. Syksyllä juhlitaan lukuisia julkkareita Kirjailijatalolla ja Vakiopaineessa. Tervetuloa muualtakin. Meitä ilahduttaa kovasti kun vieraita käy ympäri Suomen. Ottakaa yhteyttä niin järkätään jotain hauskaa.

Karri tavoitti hienosti sen lämpimän, vastaanottavaisen meiningin mistä saamme Jyväskylässä nauttia.

P.S. Jutussa kerrotaan että olen perustamassa kustantamoa, mikä vie pohjan edellisessä kirjoituksessa tokaisemaltani asialta, ettei ole minun työtäni miettiä kustannusmaailman kehitystä. Paineita.
P.P.S. Olen varma, että nyt kun olen lässyttänyt näin pehmeästi, Ville teilaa koko jutun omassa blogissaan.

Seuraavanlainen tiedote tuli viikko sitten. Lihavoinnit omiani.

KUULUTUSJUHLA LAUANTAINA 26.9.2009 KESKI-SUOMEN KIRJAILIJATALOLLA
JYVÄSKYLÄSSÄ

Kuulutusjuhlassa kirjoitustyön eri vaiheessa olevat runoilijat kohtaavat toisensa ja yleisön.

Kuulutusjuhla kokoaa runouden ystävät Keski-Suomen Kirjailijatalolle 26.9. klo 18–23. Illan aikana kuullaan 12 runoilijaa Jyväskylästä, Turusta, Tampereelta ja Helsingistä. Osa runoilijoista on julkaissut useita teoksia, toiset esittävät runouttaan ensimmäistä kertaa julkisesti. Kolmatta kertaa järjestettävään tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Runous syntyy suhteessa lukijoihin ja muuhun kirjallisuuteen. Kuulutusjuhlassa runot kuullaan ja runoilijat ja yleisö kohtaavat. Runous on olemassa monin tavoin, muuallakin kuin kirjojen kansien välissä. Kuulutusjuhlassa ilmenee runouden monimuotoisuus – kokeneet ja uudet runoilijat esiintyvät rinta rinnan, ja tapahtumassa nähdään myös performatiivista runoutta. Puolen tunnin ajan lava on avoin yleisöstä nouseville runoesityksille.

RUNOILIJOITA JYVÄSKYLÄSTÄ, TURUSTA, TAMPEREELTA JA HELSINGISTÄ

Illan aikana kuullaan kahtatoista runoilijaa. Tamperelainen runoilija Panu Tuomi aloittaa juhlan. Hänen uusin runokokoelmansa Einsteinin viimeiset sanat ilmestyi 2008. Iltaa jatkavat Salla Pakkala ja Eija Tammisto Turusta. Kello 19 lavalle astuu kirjailija ja kääntäjä Anni Sumari Helsingistä. Läpinäkyvä punainen (2005) on hänen kymmenes teoksensa. Seuraavaksi esiintyvät runoilijat Kristiina Puukari Helsingistä ja Riikka Ylitalo Jyväskylästä. Toivo Laakson runoja kuullaan kello 20 alkaen. Jyväskyläläisen vapaan kirjailijan viimeisin runokokoelma on Kuin ensi kesä (2005). Hänen jälkeensä esiintyvät Raisa Marjamäki ja Paula Pasanen Jyväskylästä. Jyrki Pellinen, helsinkiläinen kirjailija, esiintyy 21.00 alkaen. Yli kolmekymmentä teosta julkaisseen Pellisen uusin runoteos on Pariisi (2009). Loppuillasta kuullaan jyväskyläläisen Juha-Pekka Kilpiön luentaa ja nähdään helsinkiläisen Martti Niuran performatiivinen esitys. Illan päättävät Moyo-ryhmän runo- ja rumpuperformanssi ja avoin lava.

Kuulutusjuhla on vakiinnuttanut paikkansa Suomen runouskentällä tarjoamalla erilaisille kirjoittajille mahdollisuuden saada runoilleen kuulijoita. Tapahtuman sijoittuminen Jyväskylään elävöittää paikallista runouskulttuuria ja rohkaisee kirjoittajia työssään. Kuulutusjuhlassa yleisö pääsee kuulemaan runoja, joita ei ole aikaisemmin esitetty missään muualla.

Tapahtuman järjestävät runouden itselleen merkitykselliseksi kokevat jyväskyläläiset kirjoittajat. Keski-Suomen Kirjailijat ry tukee tapahtumaa.

Lisätietoja:

Riikka Ala-Hakula, tiedottaja
riikka.ala-hakula@jyu.fi
044 537 5489

Keski-Suomen Kirjailijatalo
Seminaarinkatu 26B
40100 Jyväskylä

Jyväskylän runouskentällä näköjään tapahtuu niin paljon, että kumpikaan tämän syksyn esikoisrunoilija (Ville Luoma-aho ja Kristian Blomberg) ei esiinny Kuulutusjuhlassa. No, totuus lienee se, että molemmat ovat esiintyneet tapahtumassa aikaisemmin ja lieneekö Kristian edes maassa, en tiedä.

Jyväskylässä ja etenkin yliopiston ympärillä tuntuu olevan nyt poikkeuksellisen paljon kirjallista pöhinää. Salolainen Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmasta valmistunut Turkka Hautala julkaisi juuri esikoisteoksensa Gummeruksella, niin ikään maisteriohjelmassa opiskellut Olli-Pekka Tennilä oli viime vuonna vahvasti ehdolla Hesarin esikoisteospalkinnolle ololo-teoksellaan, kirjallisuudenopiskelija Nelli Hietala julkaisi esikoisteoksensa aikaisemmin tänä vuonna Nemolla ja vähän vähemmän näkyvää kirjallisuutta kirjoitetaan joka puolella. Tuntuu että joka toisella vastaantulijalla on käsikirjoitus laukussaan ja jostain opiskelijabileiden möykän takaa kuuluu kiihkeää näppäimistön naputtelua.

Tätä pöhinää on aika vaikea tavoittaa. Tai onhan näitä tapahtumia, mutta kylän kirjallinen potentiaali lipsahtelee näköpiiristä kuin saippua käsistä. Johtunee siitä, että kirjallisuus on niitä taiteenlajeja, joita kaupunki on päättänyt olla erityisemmin tukematta ja siitä, että maisteriohjelman resurssit ovat olemattomat koska ne määräytyvät tuloksen mukaan ja tulosta eivät ole kotimaisen kirjallisuuden kannalta tärkeät kaunokirjalliset teokset. Toki luovilta kirjoittajilta tulee teoksia ihan omalla painollaan, mutta paikallinen kirjallinen osaaminen näkyisi paikallisessa kulttuurielämässä ihan toisella tavalla, jos tähänkin vähän suunnattaisiin rahallista tukea.

On kuitenkin hyvä, että meillä on esimerkiksi tällainen Kuulutusjuhla. Kaupunki ei tue tapahtumaa.