Linkit ajalta tammikuu 10th – helmikuu 15th:
Lukekaa nyt idiootit edes sen kolumin otsikko. Kolumnin lukutapaa ohjaava otsikko kuuluu “Ludvig Borga”, ei “Tony Halme”. Eikö tämä tosiaan kerro teille sitä, että artikkeli kertoo kuvitteellisesta, median, yleisön ja Tony Halmeen kehittelemästä hahmosta, jos se nyt ylipäänsä kenestäkään yksittäisestä (todellisesta tai kuvitellusta) henkilöstä kertoo. Ja kritiikin kärki osuu tietenkin lehdistöön. Ludvig Borga ei ole Tony Halme, Tony Halme ei ole Ludvig Borga. Hazardin näkökulma on erittäin ymmärtävä ja inhimillinen. Kyytiä saa muiden epäonnella ratsastava lehdistö ja sillä niin ikään mässäilevä massayleisö. Rivien välistä paistaa aito empatia yksityishenkilö Tony Halmetta kohtaan.
Tässä vielä linkki artikkeliin. Oli se sen verran hyvä.
Joku voi pitää tätä runokokoelmana. Mutta näinkin voi romaanin julkaista.
Linkit ajalta tammikuu 2nd – tammikuu 10th:
Miten pitkään Karri Kokko jaksaa kirja per päivä -tahtia?
Miten pitkään kysymys siitä, miten pitkään Karri Kokko jaksaa kirja per päivä -tahtia, on kiinnostavinta mitä kotimaisen kulttuurin kentällä tapahtuu?
Mikä on seuraava askel kirjallisuudenjulkaisumaailmassa (Suomessa)?
Kuka sen askeleen ottaa?
Mitä tapahtuu kirjallisuuskritiikille?
Milloin julkaistaan seuraavan kerran kiinnostavaa kotimaista proosaa?
Entä kiinnostavaa ulkomaista proosaa suomeksi?
Vastaukset julkaisen vuoden kuluttua.
Linkit ajalta joulukuu 14th – joulukuu 30th:
Otsikkoni on vähän harhaanjohtava, koska eivät nämä esittelemäni työkalut nyt ole mitenkään leimallisesti kirjoittajan työkaluja. Olen ne vain käteviksi työkaluiksi kirjoittamistyössä huomannut. Ja osa näistä ei oikeastaan edes liity suoranaisesti kirjoittamiseen vaan, no niin… eteenpäin.
Työkalut:
MacBook (Unibody, 13″, se mikä ei ollut vielä Proksi kutsuttu malli)
Dropbox (tämän jutun Dropbox-linkeissä on ns. suositusosa. Jokainen joka ottaa käyttöön Dropboxin näiden linkkien kautta, antaa itselleen ja minulle lisää levytilaa Dropboxin palvelimilta. Mikäli haluat kiertää tämän, käytä suoraa osoitetta)
SyncTwoFolders
MacBook on ihan ehdoton työkalu. Olen luvannut kirjoittaa tästä jotakin jo melkein vuosi sitten, mutta se on unohtunut. Yritän palata asiaan, minulla on työpöytääni esitteleviä screenshottejakin ollut valmiina jo kuukausia. Minulla oli tätä ennen 4-5 vuotta käytössä Acer Travelmate, josta en kaipaa enää montaakaan asiaa. Isokokoinen Acer oli painava, siinä oli huono näyttö eikä siinä ollut mainittavasti tehoja (tai muistia). Mutta näppäimistö siinä oli hiton hyvä. Näppäimet sinänsä eivät olleet ehkä mitenkään poikkeuksellisen hyviä, mutta ne oli aseteltu ergonomisesti ja niillä oli helppo kirjoittaa. Kirjoittaminen oli myös nopeaa, koska näppäinten painallussyvyys ei ollut kovin suuri. MacBookissa näppäimet tuntuvat hyviltä, kosketusvastus on aika sopiva, mutta kosketussyvyys on liiallinen ja näppäinten asettelu on yksi merkki lisää siitä, miten Applella tapaa mennä design käytettävyyden edelle. Olen käyttänyt tätä konetta käytännössä päivittäin kohta vuoden ja teen edelleen aika paljon lyöntivirheitä näppäimistön vuoksi. MUTTA! Kone on pienikokoinen, kevyt ja melkein kaikinpuolin ihana muutenkin. Se sujahtaa helposti laukkuun, siinä ei ole miniläppärin huonoja puolia ja sen akku kestää ihan julmetusti. Kone käynnistyy todella nopeasti, joten pikainen kirjoituspyrähdys kahvilassa onnistuu mainiosti. Näyttö (led-valaistu) on aivan mahtava ja sen valoisuutta saa säädettyä hyvin (kun kirjoittelee vielä ennen nukkumaanmenoa, voi esim. vähitellen säätää valoisuutta vähemmälle, mikä alkaa toivon mukaan väsyttää ajoissa). Kone pyörittää hyvin useampaakin ohjelmaa kerralla ja käyttöjärjestelmän ominaisuudet ovat täysin ylivertaiset käytännössä mihin tahansa peruskuluttajan koneeseen verrattuna (no, joissakin asioissa joku Gnu-Linux -pohjainen ehkä voittaa). Mikä parasta, uudet Macit ovat melkoisen vihreitä sekä valmistus- ja kuljetusprosesseiltaan, että esim. virrankulutuksen ja kierrätettävyyden osalta.
Dropbox sopii erityisesti liikkuvalle kirjoittajalle, jolla on käytössään useampia koneita, mutta miksei myös tavalliselle tekstityöläiselle, joka haluaa varmuuskopioida helposti. Yksinkertaisimmillaan Dropbox toimii näin:
1. Rekisteröidy sivustolle
2. Asenna Dropbox-ohjelma (mahdollisesti kaikille koneille, joita käytät (ei pakollista))
3. Ala varmuuskopioida.
Dropbox luo koneellesi kansion. Kun heität jotakin tähän kansioon, Dropbox varmuuskopioi sen heti palvelimelle verkkoon. Tai ainakin heti kun pystyy, eli kun koneesi on yhteydessä internetiin. Ilmaiseksi Dropbox-tilaa saa peräti 2GB, mutta jos on isommat tarpeet, kuukausimaksuilla saa käyttöönsä tilaa aina sataan Gigaan saakka. Kuten mainitsin, Dropboxia ei ole pakko asentaa kaikille koneille, joilla haluat samoihin tiedostoihin käsiksi. Pääset kirjautumaan tilillesi aina Dropbox.com -osoitteesta, millä tahansa koneella jossa on internet-yhteys ja selain, ja saat selaimesi kautta tilillesi tallennetut tiedostot auki. Selitin ehkä huonosti. Sen käyttö on helpompaa kuin tämän perusteella luulet. Halutessaan Dropboxilla voi myös jakaa tiedostoja ystävien, tuttavien ja työtovereiden kanssa, mutta tätä ominaisuutta en ole itse käyttänyt, joten en sitä kommentoi sen enempää. Wikipediasta löytyy tiivis tietopaketti.
Dropbox on saatavilla ymmärtääkseni lähes mille tahansa nykyaikaiselle käyttöjärjestelmälle. Jopa iPhonelle löytyy oma softansa.
SyncTwoFolders sopii mainiosti Dropboxin kaveriksi. Oivalsin tämän vasta hiljattain, kun tämä softa tuli vastaan siivoillessani konetta. Myös STF on erittäin helppokäyttöinen pikkusofta, jonka ainoa käyttötarkoitus on mahdollistaa se, että koneellasi on aina kahdella eri kansiolla täsmälleen sama sisältö. Joten kun minä esimerkiksi varmuuskopioin Dropboxiin ainostaan sen kansion, mikä pitää sisällään kaikki tekstitiedostoni (eri alikansioihin jaettuna), määritin tekstikansion ja Dropbox-kansion synkattaviksi. Näin ei tarvitse erikseen pudotella varmuuskopioitavia tiedostoja Dropbox-kansioon, vaan koneet hoitaa homman. Ja näitä synkattavia kansioparejahan voi luullakseni määritellä tähän ohjelmaan vaikka kuinka paljon. SyncTwoFoldersia ei taida löytyä muille kuin Mac-koneille, mutta voisi kuvitella, että vastaavia ohjelmia löytyy myös Linux- ja Windows-koneille.
Näillä työkaluilla ei varmaan käy ihan yhtä helposti niin kuin kävi Windows-koneella loppuvuodesta 2004: kone hajosi ja menetin parituhatta liuskaa tekstiä.
Linkit ajalta marraskuu 29th – joulukuu 14th:
Tänään vegaanit ja kaikenkirjavat kasvissyöjät ympäri maata joko kihisevät kiukusta tai pudistelevat huvittuneina päätään tämän blogiaivopierun vuoksi. Kemppinen vanhana miehenä on niin pihalla koko ajatusmaailmasta, että puhuu virheellisesti vegaaneista, kun hänen pitäisi varmaankin käyttää mieluummin sanaa kasvissyöjät. Vegaani vaan sattuu olemaan vielä kasvissyöjääkin leimaavampi sana valkoisten heteromiesten keskuudessa: siitä tulee heti kettutytöt ja kaikenlaiset aktivistit mieleen, nimenomaan naispuoliset sellaiset. Kasviksiahan sentään voi rehti lihaanikin syödä, mutta vegaani… se kuulostaa taudilta. Sellaiselta mihin sairastutaan jossain sosiologian oppiaineessa tai humanistien ompelukerhoissa.
Kemppisen mielestä kaikki muut perustelut vegaanisuuteen (siis siihen, ettei halua syödä esim. juustoa) ovat “kvasifilosofisia” paitsi rettelöintihalu ja narsismi. Kemppinen itse epäilee vegaanien mielenterveyttä, heiluttelee iloisesti irvistellen koko kourallista natsikortteja ja toisessa kourassa roikkuu korillinen koiranpaskalla kasaan liimattuja olkiukkoja.
En voi olla miettimättä onko tämä Kemppinen idiootti vai ironikko. Vai vaan vähän höpsö.
Minä en ole kuullut edes kvasifilosofisia perusteluja sille, miksi kaikilla ihmisillä pitää olla oikeus massamurhata eläimiä ruoakseen. Olen kuullut ainoastaan hataria horinoita. Vielä vähemmän olen kuullut kestäviä perusteluita sille, miksi ihmisten pitää voida kiduttaa eläimiä tehotuottaessaan niitä ruoaksi ihmisille. Monesti kuulee valitettavan hinnasta, että jos tekee kaiken kunnolla niin lihasta tulee niin kallista ettei kellään ole siihen varaa. No mitä helvetin väliä? Miksi ihmisille pitää olla halpaa lihaa? Mehän ne tukiaiset lihantuottajille maksetaan jo muutenkin, oltiin sitten vaikka kasvissyöjiä tai vegaaneita. Valinnanvaraa ei tämän kulutuspäätöksen suhteen ole. Järjestelmäkin on anti-vegaaninen.
Edellisen sikatilakohun jälkeen Sika-Liisa Anttila muuten pisti töpinäksi ja käytti meidän kaikkien yhteisiä rahoja neljännesmiljoonan siihen, että mainostettiin miten hyvin ne asiat itse asiassa tiloilla on sittenkin. Täällä voit kertoa mitä olet siitä asiasta mieltä.
Mutta hei, ei se mitään, nuoret. Tähän me saadaan nyt tottua. Vanhusten vallankumous, eli valtaan takertuminen, on alkanut! Suuret ikäluokat muistivat pitää eläkemaksut pieninä suurimman osan työurastaan ja pistävät meidät nyt maksamaan pätkätöissä viisinkertaisia maksuja, jotta heidän korotetut eläkkeensä saadaan varmasti maksettua. Vallan he ovat kaapanneet jo aikaisemmin, mutta eivät aio antaa meidän päättää omista asioistamme ja omasta tulevaisuudestamme itse. Onneksi he sentään kuolevat aikaisin alkoholiongelmineen ja paskasta sianlihasta saamine tauteineen.
No, Kemppinen ei tainnut kovin pitkään miettiä ennen kuin kirjoitti ja se hänelle suotakoon. Sana on vapaa.
P.S. En ole itse vielä vegaani, mutta aion kyllä jättää kaikki eläinperäiset asiat ruokavaliostani vähitellen pois. Syy on ensisijaisesti ympäristö, ennen kaikkea ilmasto, joka Kemppisen mielessä ei ollut ilmeisesti käynytkään. Sika-Liisan ja kusipäisen kurikkalaisen sikamiehen ylimielinen käytös YLEn A-talkissa (27 päivää esitysaikaa jäljellä) vei kyllä minun silmissäni viimeisetkin sympatiat tuottajilta. Heidän asenteensahan oli se, että kyllä voidaan hyvissäkin oloissa kasvattaa, mutta se sitten maksaa enemmän. Jostain syystä hinta oli heistä oiva perustelu sille, että “bulkkikarjaa” (taisi olla Anttilan käyttämä termi) saa kohdella miten tahansa. Jos meillä ei ole varaa tehdä sitä kestävällä tavalla, MEILLÄ EI OLE VARAA TEHDÄ SITÄ.
